Wiener Philharmoniker (2025) - 1/2 Oz - kultasijoituskolikko

Klassisten kultasijoituskolikoiden, kuten Maple Leafin, Kangaroon ja Krugerrandin lisäksi Wienin filharmonikot eivät saisi puuttua yhdestäkään sijoitussalkusta.

Itävallan rahapaja on valmistanut Wienin filharmonikkoja Itävallan hallitukselle vuodesta 1989 lähtien. Sen nopeasti kasvava suosio johtuu pääasiassa siitä, että Philharmonic on Euroopan ensimmäinen kultakolikko, jonka puhtausaste on 999,9/1000. Vaikka kolikolla on suuri kannattajakunta Euroopan unionin ulkopuolella, sen 50 euron nimellisarvo tekee siitä erityisen suositun eurooppalaisten sijoittajien keskuudessa. Wienerillä on kuitenkin ollut tämä arvo vasta euron käyttöönoton jälkeen vuonna 2002, sillä aiemmin sen nimellisarvo oli 2000 shillinkiä. Rahapajan läheisyys on myös etu filharmonikkojen keräilijöille. Lyhyet kuljetusmatkat ja se, että Itävallan rahapajalla on myös oma jalostamo, takaavat riittävät ja nopeat toimitukset.

Wienin filharmonikot on nimensä velkaa kuuluisalle itävaltalaiselle orkesterille, joka on yksi maailman parhaista. Kultakolikon etupuolella on kuva Wienin Musikvereinin suurista uruista. Urkujen alapuolelle on leimattu paino 1/2 unssia, hienous 999,9, lyöntivuosi ja nimellisarvo 50 euroa. Sen yläpuolella on merkintä "REPUPLIK ÖSTERREICH". Kääntöpuolella on kuvattu joitakin filharmonisen orkesterin soittimia, ja yläreunassa on orkesterin nimi ja kultakolikon nimi "WIENER PHILHAMRONIKER". Kuten edellä mainitut kultakolikot, Wienin filharmonikot on saatavana 1 unssin, 1/4 unssin, 1/10 unssin ja 1/25 unssin kolikoina.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Münze Österreich eli Itävallan rahapaja on yksi maailman johtavista rahapajoista. Se lyö kaikki Itävallan kiertävät kolikot sekä arvostetut keräilykolikot ja -mitalit.

Rahapajan olemassaolon aikana on käytetty lukuisia eri rahapajamenetelmiä. Esimerkiksi 1500-luvulle asti rahapajassa käytettiin vasaraa, sitten sylinteriä, kehtoa ja ruuvipuristinta. Vuodesta 1830 alkaen nykypäivään asti rahapainossa on käytetty rengaspuristinta, jolla voidaan tällä hetkellä lyödä jopa 750 kolikkoa minuutissa.

Vuosien varrella Itävaltaan on perustettu useita muita rahapajoja, esimerkiksi Graziin, Kremsiin, Salzburgiin ja Innsbruckiin. Vuonna 1918, kun Itävallan tasavalta alkoi muotoutua, Wienin rahapajasta tuli Itävallan päärahapaja. Tämä asema on edelleen voimassa tähän päivään asti.

Sijoittajat ja keräilijät kaikkialla maailmassa etsivät tämän rahapajan kolikoita. Yksi Itävallan rahapajan kansainvälisesti tunnetuimmista kolikoista on Maria Teresia Taler -kolikko. Se valmistettiin vuonna 1780, jolloin keisarinna kuoli. Se on nykyään maailman tunnetuin hopeakolikko ja myös kolikko, jota on lyöty eniten kappaleita. Toinen kuuluisa kolikko on kultainen sijoituskolikko nimeltä Wiener Philharmoniker.

Münze Österreich toimittaa myös muun muassa sijoituskultaharkkoja, jotka valmistaa sille Argor-Heraeus S.A. -jalostamo, jonka osakkeista se omistaa neljänneksen.