1 dukat, Itävalta-Unkarin kansallispuisto (1915) – Sijoituskäyttöön tarkoitettu kultakolikko

Dukaatti, jonka alkuperä ulottuu keskiaikaiseen Italiaan, lyötiin Itävallassa ensimmäisen kerran 1500-luvun alussa. Vaikka ne menettivät laillisen maksuvälineen aseman vuonna 1857, 1 ja 4 dukatin kolikoita käytettiin kauppakolikoina vuoteen 1915 asti, joka on näihin upeisiin nykyaikaisiin uusintapainoksiin lyöty vuosi.

Vaikka kolikon aihe lyötiin ensimmäisen kerran vuonna 1872, sen kääntöpuolelle kaiverrettu vuosiluku muistuttaa siitä, että ensimmäisen maailmansodan aiheuttamat taloudelliset rajoitukset johtivat vuonna 1915 kultakolikoiden lyömisen lopettamiseen, ainakin väliaikaisesti. Tämä vuosi oli myös vuosi ennen keisari Frans Joosefin kuolemaa. Hän hallitsi Itävalta-Unkaria 68 vuoden ajan, mikä on yksi nykyaikaisen historian pisimmistä hallituskaudista. Hänen profiilinsa koristaa kolikon upeaa etupuolta.

Dukaattien uusintapainokset ovat saatavilla nimellisarvoina 1 tai 4 dukaattia. 

Münze Österreich, eli Itävallan rahapaja, kuuluu maailman johtaviin rahapajoihin. Se lyö kaikki Itävallan liikkeessä olevat kolikot sekä arvostettuja keräilykolikoita ja mitaleja

Rahapajan olemassaolon aikana siellä on käytetty lukemattomia erilaisia lyöntimenetelmiä. Esimerkiksi 1500-luvulle asti kolikoita lyötiin vasaralla, minkä jälkeen otettiin käyttöön sylinteri-, keinu- ja ruuvipuristimet. Vuodesta 1830 lähtien nykypäivään asti kolikoiden lyömiseen on käytetty rengasmuotoista kolikkopuristinta, joka pystyy nykyään lyömään jopa 750 kolikkoa minuutissa.

Vuosien varrella Itävallassa perustettiin vielä useita muita rahapajoja – esimerkiksi Grazissa, Kremsissä, Salzburgissa ja Innsbruckissa. Vuonna 1918, kun Itävallan tasavalta alkoi muodostua, Wienin rahapajasta tuli Itävallan päärahapaja. Ja tämä asema on säilynyt tähän päivään saakka.

Tämän rahapajan kolikot ovat haluttuja sijoittajien ja keräilijöiden keskuudessa ympäri maailmaa. Yksi Itävallan rahapajan kansainvälisesti tunnetuimmista kolikoista on Maria Theresa Taler -kolikko. Se otettiin käyttöön vuonna 1780, jolloin keisarinna kuoli. Nykyään se on maailman kuuluisin hopeakolikko ja myös eniten lyöty kolikko. Tunnettu kolikko on myös kultainen sijoituskolikko nimeltä Wiener Philharmoniker.

Münze Österreich toimittaa muun muassa myös kultaisia sijoituspalasia, jotka valmistaa sille Argor-Heraeus S. A. -jalostamo, josta se omistaa neljänneksen osuuden.