4 dukaatin kultakolikko on juhlaraha, samoin kuin 1 dukaatin kultakolikko. Kaikki nämä itävaltalaiset kolikot ovat vuonna 1916 kuolleen keisari Franz Joseph I:n muistomerkkejä, joten kaikki vuoden 1915 jälkeen liikkeeseen lasketut 4 dukaatin kultakolikot ovat alkuperäisten dukaattien uusintapainoksia. Tämän vuoksi kaikissa näissä itävaltalaisissa kultakolikoissa on vuosiluku 1915 riippumatta siitä, minä vuonna Itävallan rahapaja ne on lyönyt.
Münze Österreich eli Itävallan rahapaja on yksi maailman johtavista rahapajoista. Se lyö kaikki Itävallan kiertävät kolikot sekä arvostetut keräilykolikot ja -mitalit.
Rahapajan olemassaolon aikana on käytetty lukuisia eri lyöntimenetelmiä. Esimerkiksi 1500-luvulle asti rahapajassa käytettiin vasaraa, sitten sylinteriä, kehtoa ja ruuvipuristinta. Vuodesta 1830 lähtien nykypäivään asti rahapainossa on käytetty rengaspuristinta, jolla voidaan lyödä jopa 750 kolikkoa minuutissa.[1].
Vuosien varrella Itävaltaan on perustettu useita muita rahapajoja, esimerkiksi Graziin, Kremsiin, Salzburgiin ja Innsbruckiin. Vuonna 1918, kun Itävallan tasavalta alkoi muotoutua, Wienin rahapajasta tuli Itävallan päärahapaja. Ja tämä asema kuuluu sille tähän päivään asti.
Sijoittajat ja keräilijät kaikkialla maailmassa etsivät tämän rahapajan kolikoita. Yksi Itävallan rahapajan kansainvälisesti tunnetuimmista kolikoista on Maria Teresia Taler -kolikko. Se luotiin vuonna 1780, kun tämä keisarinna kuoli. Se on nykyään maailman tunnetuin hopeakolikko ja myös kolikko, jota on lyöty eniten kappaleita. Toinen kuuluisa kolikko on kultainen sijoituskolikko nimeltä Wiener Philharmoniker.[2].
Münze Österreich toimittaa myös muun muassa sijoituskultaa, jonka Argor-Heraeus S.A. -jalostamo, jonka osakkeista se omistaa neljänneksen, valmistaa sille.
